mika.tonteri@villisika.com

            Stressitöntä, lääkitsemätöntä, tarhattua villisian lihaa suoraan tuottajalta

Koti
Villisika sus scrofa
Faktaa villisioista
Kuvia villisioista
Villisikatuotehinnasto
Reseptit
Designmaalaukset
Linkit
ACN mobile

                    
                 

 

Villisika Latinaksi: Sus Scrofa

 

Yksi kookkaimmista Suomessa esiintyvistä sorkkaeläimistä.

Suuri ja pitkä pää sekä lyhyehköt jalat puolipyörä pallomainen olemus.

Korvat ovat karvaiset ja näkyvät, häntä on melko pitkä ja suora

Karvapeitteessä on tuuhea aluskarva ja sen päällä pitkät jouhimaiset harjakset peitinkarvana.

Isolla vanhalla karjulla selkeästi näkyvät torahampaat.

Ison karjun jäljessä selkeästi huomattavissa kannuksien jäljet.

Normaalisti jälki noin 5-7cm pitkä.

Luonnonvaraisena tarvitsee talviruokintaa ja yleensä hakeutuu ruokintapaikoille.

Etupää voimakkaan vanttera, (harteikas) Pienehköt kinkut kotisikaan nähden.

Yksi kylkiluupari vähemmän kuin kesysialla

Levinneisyys!

Villisika esiintyy harvalukuisena Etelä , itä ja kaakkois-Suomessa.

Villisika elää pienissä laumoissa ja karjut vaeltelevat yksin.

Villisikoja on tavattu myös pohjois-Suomesta.

Villisika viihtyy hyvin tarhaolosuhteissa kunhan sillä on tarpeeksi tilaa.

Ja ajanvietettä.

 

 

 

 

Villisiasta faktaa!

Koko:

Karju painaa noin 100-250kg "tarhattu jopa 300kg"

Emakko painaa 80-150kg

Ruumiin pituus noin 120-200cm

Säkäkorkeus karjulla noin 80-110cm

 

Aistit/liikkuminen

Liikkuu yleensä aamu ja iltahämärässä.

Villisialla on huono näkö mutta erittäin tarkka kuulo ja aivan

mahdottoman hyvä hajuaisti.

Saavuttaa hetkellisesti jopa 60km/h ja ottaa sen muutamalla loikalla.

Erittäin nopea ja kimmoisa eläin vaikka ei sille näytä.

Ravinto:

Villisika on kaikkiruokainen.

Muista sorkkaeläimistä poiketen villisika ei ole märehtijä.

Sen ruuansulatus on tehokkaampi ja parempi kuin kotisialla

Vahvan kärsänsä ansiosta kaivaa maasta juuria ja hyönteisiä sekä matoja

Ruokailee myös peruna ja juurikasmailla mielellään.

Elinympäristö:

Villisian mieliympäristöä on kosteat tiheiköt.

Lehtimetsissä pellonlaitamilla.

Se ei pärjää jos lunta on esim. 40cm ja ruokintaa ei ole tarjolla.

Lisääntyminen:

Kiima alkutalvesta.

Kantoaika 3kk 3vko 3pv

Vetäytyy porsimaan mm. tiheään kuusipuskaan tekee ns. pesän.

Porsii keskimäärin 1-3porsasta "tarha oloissa porsii1-8kpl"

Porsaat ovat noin 4-500g painavia pieniä karvapalloja

Jotka tulevat pesästä näkyville ensikerran noin 3vrk ikäisinä.

Pyyntitavat:

Ammutaan yleensä kyttäämällä lavalta viljelysmailta/ ruokintapaikalta.

Koira ajosta tai joskus hirvijahdin yhteydessä.

Haavoitettu villisika surmaa vuodessa enemmän metsämiehiä

kuin esim. karhut. Haavoitettuna erittäin vaarallinen vastus.

Pyyntiajat:

1.6-28.2

Emakko jolla on porsaat, on aina rauhoitettu!